Kasvatuksen ja opetuksen sisältöalueet

Päiväkotimme varhaiskasvatuksessa painottuvat taidekasvatus ja tunne- ja vuorovaikutustaidot. Tarkeässä arvossa ovat myös matematiikka, teknologiakasvatus (tiedekasvatus, ohjelmointi/ koodaaminen), ympäristö- ja luontokasvatus, etiikka ja katsomus.

 

Lue lisää…

Kasvatuksen ja opetuksen sisältöalueet

Päiväkotimme varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa painottuvat taideaineet ja kielellinen ilmaisu.
Lue lisää…

Kasvatuksen ja opetuksen sisältöalueet

Päiväkotimme varhaiskasvatuksessa painottuvat taidekasvatus ja tunne- ja vuorovaikutustaidot. Tarkeässä arvossa ovat myös matematiikka, teknologiakasvatus (tiedekasvatus, ohjelmointi/ koodaaminen), ympäristö- ja luontokasvatus, etiikka ja katsomus.

KUVALLINEN ILMAISU

“Rikkaat aistimukset vievät tunteiden maailmaan, joka taas on avain satukuvien ja unikuvien portille. Aistimukset opettavat meille tunteet ja tunteet muuttuvat kuviksi.”
-Hannele Huovi-

Kuvallisen ilmaisun avulla voimme toteuttaa inhimillisiä kykyjämme ja kehittää herkkyyttämme ja aistejamme. Kuvan tekeminen on hahmottamista, muodon antamista ajatuksille ja tunteille. Kuvallinen ilmaisu on parhaimmillaan löytöretki omaan itseen ja ympäröivään maailmaan.

TAVOITTEET

  • Opettaa lasta näkemään ympärillä olevaa, pysähdyttää katsomaan ja tulkitsemaan omia tuntemuksiaan.
  • Tarkastella taiteeksi kutsuttuja ilmiöitä ja oppia nauttimaan niistä.
  • Tutustua kuvallisen ilmaisun osa-alueisiin ja opettaa niissä tarvittavia perustaitoja.

OSA-ALUEET

“Mustavalkoinen maailma”

  • lyijykynä
  • hiili
  • tussi
  • painanta

“Värillinen maailma”

  • väriliidut
  • akvarelli- ja peitevärit
  • puuvärikynät
  • painanta
  • kollaasi

“Kolmiulotteinen maailma”

  • savityöt
  • rakentelu
  • installaatiot ja asetelmat
  • ympäristö- ja maataide
  • animaatio- projektit

“Taiteen poluilla”

  • taidenäyttelyt
  • taidekuvien tarkastelu
  • arkkitehtuuri
  • muotoilu osana arkipäivää
  • taidehistoriaan johdattelu

MUSIIKKIKASVATUS

Musiikki herättää meissä tunteita, jotka voimme kokea välittömästi ominamme ja siten vahvistaa tunne-elämäämme. Musiikilla on merkityksensä vain silloin, kun sillä on kokijansa ja kuulijansa. Musiikkia itse tuottamalla tai kuuntelemalla edistämme inhimillistä kasvua ja vaikutamme koko persoonallisuuden muotoutumiseen.

Musiikkikasvatuksen tehtävänä on musiikinrakkauden herättäminen lapsessa. Antamalla lapselle musiikillisia taitoja ja valmiuksia, voi lapsi ilmaista itseään musiikin keinoin ja samalla iloita osaamisestaan sekä yhteismusisoida toisten lasten kanssa.

VIISI-KIELISEN KANTELEEN SOITINOPETUS

Toteutamme 5-6-vuotiaiden lasten Tähtien parissa 5-kielisen kanteleen soitinopetusta. Kantele on yksi perussoittimista varhaisiän musiikkikasvatuksessa sen pehmeän sointivärinsä ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Se on myös monipuolinen ja luovuutta tukeva soitin. Kanteleella voidaan säestää useita lauluja kolmen eri soinnun avulla ja näin vahvistaa lapsen laulamista ja nauttia yhteissoitosta. Laulujen, lorujen, leikkien ja soitinimprovisaatioiden avulla kehitämme lasten ilmaisua. Lisäksi kehitämme lasten soittotaitoja aina helpoista laulujen säestyksistä tuttujen laulujen melodioiden näppäilemiseen, ensin korva kuulolta ja myöhemmin nuottikuvasta.

Viisi-kielisen kanteleen soittamisen avulla lapset pääsevät harjoittamaan myös soitinharrastukseen liittyviä taitoja, kuten keskittymiskykyä, hienomotoriikan harjoittamista oikean soittotavan avulla, koordinaatiokykyä, musiikillista muistamista ja sointiväritajua.

TAVOITTEET

Laulaminen

  • Rohkaista lasta oman äänensä löytämiseen ja erilaisten äänenkäyttötapojen kokeilemiseen.
  • Laulamalla ja ääntä käyttämällä ilmennetään musiikin perus-elementtejä: rytmiä, melodiaa, muotorakenteita sekä harmoniaa.

Soittaminen

  • Tutustua keho-, rytmi- ja melodiasoittimiin
  • Syventää musiikillisten perustekijöiden tuntemusta ja hallintaa: äänen kesto, tauko, dynamiikan/tempon vaihtelu, musiikin sävyt, muotorakenteet.
  • Oppia kuulemaan ja tunnistamaan soittimen sointivärejä sekä hallitsemaan soitinten oikea soittotapa.
  • Tutustua musiikin alkeisiin ja kehittää musiikillista mielikuvitusta (soitinimprovisaatiot).

Kuuntelu

  • Herkistää kuulemaan ja kuuntelemaan musiikkia.
  • Kehittää luovaa musiikillista ajattelua.

DRAAMAKASVATUS JA ROOLILEIKKI

Lapsi sisäistää maailmaa kokemusten ja elämysten kautta. Todellista kokemista on se, minkä pää on ymmärtänyt, sydän tuntenut ja käsi tehnyt, ja se juurtuu osaksi lapsen kokemusmaailmaa.

Roolileikeissä lapsille kehittyy halu, rohkeus ja taito sekä ilmaista itseään, että vastaanottaa viestejä. Lapsi oppii havainnoimaan herkästi maailmaansa ja elämään vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Dramakasvatuksen ja roolileikin avulla sisäiset kokemukset muutetaan havaittavaksi toiminnaksi.

TAVOITTEET

  • Kehittää vuorovaikutustaitoja, mielikuvitusta ja ajattelua sekä rikastuttaa tunne-elämää.
  • Auttaa lasta löytämään ja tunnistamaan omia tunteitaan sekä oppia ymmärtämään ja hyväksymään toistenkin tunteita.
  • Kehittää lapsen itseilmaisua.

MUSIIKKILIIKUNTA JA SATUJUMPPA

Musiikkiliikunnan ja satujumpan tärkein instrumentti on oma keho. Se antaa jokaiselle mahdollisuuden musisointiin. Kehon avulla voi ilmentää rytmin sykettä, melodian liikettä, tunnelmaa, musiikin sävyjä ja omaa mielialaa. Liikkuen lapsi löytää oman kehonsa, sen osat ja niiden toimintamahdollisuudet, oppii saavuttamaan tasapainon ja orientoitumaan ympäröivässä tilassa. Musiikkiliikunnan ja satujumpan avulla opitaan myös vastavuoroiseen toimintaan sekä kommunikoimaan muiden kanssa, kokien läheisyyttä ja jakamaan omia tunteita ja tuntemuksia.

MUSIIKKILIIKUNNAN JA SATUJUMPAN TAVOITTEET:

Perusliikuntataitojen kehittäminen

  • Oman kehon tuntemus ja hallinta
  • Kehon käyttö suhteessa tilaan ja muihin liikkujiin

Luovuuden ja itseilmaisun tukeminen

  • Kehittää luovaa ilmaisua ja rohkaisee lasta käyttämään omaa kehoa ilmaisuvälineenä.Tukea rytmitajun kehittymistä.
  • Oppia oman ajattelun ja toiminnan kautta
  • Itsenäisen liikkeen tuottaminen
  • Oman kehon käyttö ilmaisuvälineenä
  • Sisäiset kokemukset liikkeen alullepanijana
  • Mielikuva- ja improvisaatioharjoitukset rohkaisevat ilmaisemaan tunteita ja jakamaan niitä.
  • Tukea sosiaalista kanssakäymistä improvisoiduilla tanssi- ja liikuntaharjoituksilla.

KIELELLINEN ILMAISU

Kielellinen ilmaisu ja sen kehittäminen on osa taidekasvatustamme. Taideaineiden yhteydessä toteutettava aistien harjaannuttaminen on tiedon keräilyn ja käsittelyn harjoittamista. Luovan ongelmanratkaisun harjoittaminen on ajattelun valmiuksien harjoittamista. Keskustelu ja asioiden pohdiskelu on tärkeää, sillä sanallistaminen antaa lapselle kognitiivisen oivalluksen eli auttaa lasta ymmärtämään paremmin.

TAIDEAINEET JA KIELELLINEN ILMAISU

Tanssin avulla kehitetään lapsen motorisia perusvalmiuksia. Lapsen tulee oppia tuntemaan oma kehonsa, sen osat ja puoliskot (lateraalisuus), jotta hän voisi oppia suuntia ja suuntautua tilassa oikein (spatiaalisuus). Tämä puolestaan vaikuttaa positiivisesti lukemaan ja kirjoittamaan oppimisvalmiuksien kehittymiseen.

Musiikki auttaa lasta oppimisessa: sen on todettu avaavan kanavat lapsen puheen ja ilmaisun kehittymiselle. Rytmitajun kehittyminen pulestaan tukee lasta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa.

Kuvataide rikastuttaa lapsen puheilmaisua ja tukee kielen ja ajattelun kehittymistä. Omista kuvista kertominen ja niihin liittyvien tarinoiden sepittäminen sekä taidekuvien tarkastelu ja kysymysten herättäminen ja tekeminen kuuluu keskeisesti kuvataiteen työtapaamme.

Teatterileikki herättää lapsen kielellisen tietoisuuden. Omien satujen ja tarinoiden keksiminen ja näytelmäkäsikirjoitusten laatiminen yksin tai pienryhmissä on osa teatterileikkien sisältöä. Aikuiset kirjoittavat muistiin lasten tuotokset, jotta ne voidaan tallentaa lasten omiin kansioihin uudelleen luettaviksi. Lapsen puheen saattaminen kirjalliseen muotoon antaa lapselle arvostuksen tunteen ja auttaa häntä ymmärtämään puhutun ja kirjoitetun kielen välisen yhteyden. Lasten tekemät näytelmät harjoitellaan esityksiksi, näin lapsen suullinen ilmaisu kehittyy.

MATEMATIIKKA

Matematiikka tarjoaa mahdollisuuden loogisen ajattelun kehittämiseen, avaruudelliseen hahmottamiseen ja ongelmien ratkaisuun. Matematiikan oppiminen edellyttää käsitteiden ymmärtämistä, jota opetellaan johdonmukaisten opetusmenetelmien ja monipuolisten välineiden avulla. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä ja ilmiöitä muotojen, määrien ja muiden ominaisuuksien perusteella. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii tarkkailemaan myös omaa ajattelemistaan: mitä tai miten hän ajatteli. Matemaattisten ongelmien ratkaiseminen tuottaa lapselle älyllistä mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia. taitoja harjoitellaan lapsen kokemusmaailmasta käsin yhdessä muiden kanssa, leikkien, pelien, toiminnallisten tehtävien ja arjen toimintojen kautta.

 

TAVOITTEET

  • Tutustua matematiikassa käytettäviin käsitteisiin
  • Tarkastella arjen tilanteissa esille tulevia matemaattisia ilmiöitä
  • Innostaa lasta ajattelemaan ja pohtimaan asioita ja ilmiöitä

ESIOPETUKSEN TAVOITTEET TÄYTTÄVÄSSÄ TOIMINNASSA HARJOITELTAVAT TAIDOT: 

  • Hahmottaminen (ympäristön yksityiskohtainen havainnointi ja siitä keskusteleminen)
  • Luokittelu (samankaltaisuuden ja eroaviuuksien hahmottaminen)
  • Suhdekäsitteet (avaruulliset suhteet kuten päällä, alla, vieressä, takana, välissä, yläpuolella, jne), ominaisuus (vaakasuora, pystysuora, samanlainen, erilainen, jne), määrä (yhtä monta, joka toinen, kaikki, pari, jne), aika (kohta, usein, ei koskaan, ennen, myöhemmin, jn.)
  • Vertailu ja järjestykseen asettaminen
  • Sarjoittaminen (säännönmukaisuus)
  • Subitisaatio (lukumäärien hahmottaminen laskematta)
  • Geometria (tasokuviot ja kolmiulotteiset kappaleet)
  • Mittaaminen (pituus, paino, tilavuus ja aika)
  • Lukujonotaidot (lukujen luettelu eteen- ja taaksepäin, sovitusta luvusta alkaen,sovittuun lukuun pysähtyminen, naapurilukuejn nimeäminen
  • Lukumäärien vertailu (enemmän – vähemmän)
  • Numeromerkit ja lukumäärä (lukumäärän hahmottaminen ympäristössä, lukumäärien liittäminen lukusanaan ja lukumerkkeihin)
  • Lukujen hajotelmiin tutustuminen (erilaisia tapoja, joilla luku voidaan esittää summina (aritmeettisina yhdistelminä)
  • Yhteen- ja vähennyslaskun ymmärtämisen pohjustaminen (mm. rahankäytön opettelun yhteydessä)

TIEDE- JA TEKNOLOGIAKASVATUS

Teknologiakasvatuksen tavoitteena on kannustaa lapsia tutustumaan tutkivaan ja kokeilevaan työtapaan. Kiinnostuneisuus tieteen oppimista ja tiedettä kohtaan muodostuvat varhaislapsuudessa.  Tärkeää on keskusteleva ilmapiiri, jossa keskiössä on lapsen omaehtoinen tutkiva asenne, ei oikeat vastaukset. Tiedekasvatuksen tulee olla lapsille hauskaa ja jännittävää sekä ihmisen rakentamaa kuin luonnon ympäristöä havainnoimaan ja tutkimaan rohkaisevaa. Tieteen pariin voidaan yhdistää eri taiteen aloja, kuten kuvallista ilmaisua. Mitä tapahtuu, kun maalaamiseen yhdistetään sokeria tai suolaa?

Digitaalisuus on osa arkeamme yhä enenevissä määrin. Meidän aikuisten tehtävä on tarjota oivaltamisen mahdollisuuksia digitaalisen maailman ymmärtämisessä, jotta lapset kykenisivät ottamaan tekijän roolin sen sijaan, että olisivat vain vastaanottajan roolissa. Ei ole tarkoitus, että jokaisesta meistä tulee hyvä koodari, mutta on tärkeää ymmärtää, mihin kaikkeen sillä pystytään. Minikoodari-työpajomme tarkoituksena on kehittää leikin omaisin keinoin ja yhdessä tutkien lasten ongelmanratkaisukykyä, tarkkaavaisuutta ja toiminnallisuutta. Koodaamista on helppo lähteä harjoittelemaan erilaisten leikkien ja tehtävien avulla ihan ilman tietokonetta.

TAVOITTEET

  • Kannustaa lapsia tutustumaan tutkivaan ja kokeilevaan työtapaan sekä kokemusten, ha-vaintojen ja ajatusten vertailuun keskustelemalla perustellusti ja toisten mielipiteiden hyväksymistä.
  • Kehittää leikin omaisin keinoin ja yhdessä tutkien lasten ongelmanratkaisukykyä, havainnointikykyä, toiminnallisuutta. 

YMPÄRISTÖ- JA LUONTOKASVATUS

Ympäristö- ja luontokasvatus ovat päiväkodissamme taiteellisesti painottunutta. Tämä tarkoittaa sitä, että taiteelle ominaiset havaitsemisen, kokemisen ja ajattelun tavat ovat käytössä myös ympäristö- ja luontokasvatusprosesseissa. Silloin taiteellinen toiminta ei rajoitu esim. ympäristöä koskevan tiedollisen aineksen kuvittamiseen tai elävöittämiseen, vaan tarjoaa oman näkökulmansa ja lähestymistapansa ympäristö- ja luontokasvatukseen. Aistimusten ja havaintojen herkistäminen sekä omien ympäristökokemusten ja ajatusten ilmaiseminen taiteen keinoin voivat edistää ympäristöymmärrystä ja vastuullisuutta luonnosta. Taiteelliset elämykset ja toiminta opettavat näkemään, auttavat tietämään ja ymmärtämään.

Ympäristö- ja luonnontiedon sisältöjä käsittelevät teemat valitaan niin, että ne liittyvät lasten elämänpiiriin ja heidän lähiympäristöönsä. Teemoissa käytetään tutkivaa, ongelmakeskeistä työtapaa, jonka avulla lapsi oppii kuvailemaan, vertailemaan ja järjestämään saatua tietoa sekä tekemään päätelmiä ja löytämään syy-seuraussuhteita.

TAVOITTEET

  • Herkistää lapsen kykyä nähdä, kuulla, haistaa ja tuntea
  • Tarkastella luonnosta löytyviä muotoja ja värejä, ilmiöitä ja ominaisuuksia sekä jälkiä merkkejä
  • Työskennellä luonnossa ja työstää luonnosta löytyviä materiaaleja
  • Nähdä kauneutta ja rumuutta niin rakennetussa ympäristössä kuin luonnossakin

ETIIKKA JA KATSOMUS

Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaamme ja on koko ryhmälle yhteistä. Se lähtee lapsen itsetunnon kehittymisestä, toisen ihmisen huomioon ottamisesta ja laajentuu sosiaalisiin taitoihin sekä elinympäristöön. Eettisiä kysymyksiä tarkastellaan päiväkodissamme eri teemojen yhteydessä keskustellen, tutkien ja pohtien sekä draaman keinoin.

Kulttuurista katsomuskasvatusta opetetaan kaikille lapsille yhteisenä. Se sisältää asioita, jotka jokaisen maassamme asuvan on syytä tuntea omasta uskonnollisesta ja kulttuurisesta taustastaan riippumatta. Tällaisia asioita ovat vuoden keskeiset juhlat, esim. itsenäisyyspäivä, joulu, Kalevalan päivä, pääsiäinen, juhannus. Tavoitteena on kasvaminen kunnioittavaan kohtaamiseen. Tästä syystä on tärkeää tutustua myös ryhmässä olevien lasten eri katsomusten juhlaperinteisiin ja tapoihin.

Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset. Katsomuskasvatuksessa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen ja kunnioittaen.

Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Lasta rohkaistaan kysymään ja hänen elämänkysymysten pohdinnoilleen ja ihmettelylleen annetaan tilaa. Yhdessä keskustellaan esiin nousevista kysymyksistä ja tutustutaan erilaisiin juhlaperinteisiin ja tapoihin.

error: